16. Pohjolan emäntä lähettää tauteja Kalevalaan. Väinämöinen toimii parantajana.

45. runo

Louhi kuuli huhun, että sammon muruja on pelastettu Kalevalaan ja he elelevät niiden turvin. Hän rukoilee Ukko ylijumalaa lähettämään Kalevalaan rajumyrskyn tai tauteja.

Kuva: osa Gallen-Kallelan maalauksesta Sammon puolustus, 1896. Lähde Wikipedia.

Louhi, Pohjolan emäntä,
sai sanoman korvihinsa
Väinölän eleleväksi,
Kalevalan kasvavaksi
sammon saauilla muruilla,
kirjokannen kappaleilla.

Tuo tuota kovin kaehti.
Itse aina arvelevi,
minkä surman suorittaisi,
kunka kuoleman kokisi
tuolle Väinölän väelle,
kansalle kalevalaisten.


Musta Tuonen tyttö, ilkeä Manalan impi oli viimeisillään raskaana ja tuli synnyttämään Pohjolaan. Louhi lämmitti hänelle saunan ja syntyi yhdeksän poikaa. Nainen nimitti poikiaan eri sairauksiksi.

Tuopa musta Tuonen tyttö,
ilkeä Manalan impi,
tuli Pohjolan tuville,
Sariolan saunan maille
latomahan lapsiansa,
saamahan sikiöitänsä.

Nimitteli poikiansa,
laaitteli lapsiansa,
kuin kuki tekemiänsä,
itse ilmi luomiansa:
minkä pisti pistokseksi,
kunka änkäsi ähyksi,
minkä laati luuvaloksi,
kunka riieksi risasi;
minkä painoi paiseheksi,
kunka ruohutti ruveksi,
minkä syöjäksi sysäsi,
kunka ruhtosi rutoksi.

Louhi lähetti pojat Kalevalaan tuottamaan surman sen asukkaille. Väinämöinen myös lämmitti saunan ja paransi Kalevalan asukkaat luvuilla ja voiteilla.

Silloin vanha Väinämöinen,
tietäjä iän-ikuinen,
läksi päitä päästämähän,
henkiä lunastamahan,
läksi Tuonelle sotahan,
kera tauin tappelohon.

Ota kivut kippasehen,
vaivat vaskivakkasehen,
kivut tuonne vieäksesi,
vammat vaivutellaksesi
keskelle Kipumäkeä,
Kipuvuoren kukkulata!

Siitä vanha Väinämöinen,
tietäjä iän-ikuinen,
vielä voiteli vikoja,
noita vammoja valeli
yheksillä voitehilla,
kaheksilla katsehilla.